Miksi Kotipizzasta saa vain pizzoja vaikka välillä haluaisin syödä hampurilaisia? Subwaysta saa patonkeja vaikka silloin tällöin haluaisin pizzaa? Miksi Tampereen juna menee Tampereelle vaikka välillä minun pitää päästä Turkuun?

Jos haluan pizzaa, voin luottaa että saan sitä kotipizzasta. Jos haluan patonkia, tiedän saavani sitä Subwaysta. Ja varsinkin jos haluan Turkuun, tiedän pääseväni sinne junalla jonka kyljessä lukee ”Turkuun”. Tokihan sellainen ”arvaaminneveturivie” tyylinen juna toisi jännitystä elämään, mutta jotenkin on vaikea uskoa että sillä olisi kovinkaan valtaisaa asiakaskuntaa.

Huomasin muuten juuri etten ole koskaan kyseenalaistanut McDonaldsia siitä ettei heiltä saa punaista majoneesia tai heseä siitä etten ole koskaan saanut sieltä BicMac –hampurilaista. Jotenkin hassusti olen luottanut siihen että he saavat itse määritellä tuotevalikoimansa sen perusteella minkä tietävät olevan asiakaskunnan toiveiden mukaista.

Minulle jää helppo tehtävä, miettiä ensin mitä haluan ja sen jälkeen mennä sen palvelun ääreen josta sen tiedän saavani.

Aika hauskaa huomata että blogista kehittyy keskustelupalsta. So be it…

Kommentissaan YleX kanavan musiikkipäällikkö Tomi Saarinen tuo esille sen, ettei hänen aiempaa kommenttiaan julkaistu blogissa. Tämä johtuu siitä että samansisältöisen sähköpostiviestin perään Saarinen kirjasi ettei teksti ole tarkoitettu julkaistavaksi.

Saarinen myös odottelee asiasta asiallista keskustelua. Asiallinen keskustelu onkin aina paikallaan. Aihemääritelmien suhteenkin voidaan valita runsaasta määrästä vaihtoehtoja. Lähtökohdathan kaupallisen ja ei-kaupallisen radion tekemiseen ovat kuitenkin niin jossain määrin erilaiset.

Olen ehdottomasti valtiollisen, riippumattoman radiotoiminnan kannalla. Siis siinä tapauksessa että se on vaihtoehto kaupalliselle tarjonnalle. Tämä tarkoittaa siis sitä että vero ja lupamaksuilla kustannettava toiminta varmistaa sekä uutisoinnin että kulttuurin osalta tarjottavan kokonaisuuden laajuuden. Suomessahan tätä mallia toteuttaa esimerkillisesti esim Yle Puhe- kanava josta voi kuulla vain puheohjelmia.

Myös YleX toimii tällä hetkellä kyseisellä mandaatilla pääsääntöisesti mainiosti. Kanavan valtakunnallinen kuuluvuus varmistaa että tarjonta on saatavilla koko maassa ja potentiaalisia kuulijoita on siis reilusti yli 5 000 000. Jo kuuntelijalukujen valossa on selvästi luettavissa kanavalla viime aikoina tapahtunut muutos. Aiemmin YleX saavutti viikoittain yli miljoona kuuntelijaa ja omalla suosiollaan söi monien kaupallisten toimijoiden menestymismahdollisuuksia. Ilolla olen kuitenkin seurannut YleX –kanavan uutta linjaa jossa kuuntelijoiden määrä ei ole toiminnan kannalta olennaista. 25% lasku kanavan kuuntelijaluvuissa on näkynyt selkeänä nousuna monien kaupallisten toimijoiden vastaavissa tavoittavuusluvuissa.

Mielestäni tässä on uuden, yhdessätekemisen kulttuurin siemen. Jos kisaa käydään soitettujen biisien määrästä kanavalla eikä menestymisestä kuuntelijoiden keskuudessa niin onko sitä kisaa oikeasti edes olemassa?

Nöyrästi siis vielä pahoittelen aloittamaani vertailua soitettujen biisien määrästä. Radio Rock soittaa paljon, YleX soittaa vielä enemmän eri kappaleita.

Kirjoitin taannoin blogiini soitto.info sivuilla olleista radioiden soittotiedoista. Kävikin ilmi että sivustolla olleet tiedot olivat vääriä. Sekä Radio Rockin että myös muiden kanavien kohdalla. Tästä johtuen edellinen kirjoitus on blogista poistettu.

Teostosta varmistin virallisen totuuden Radio Rockin osalta. Muiden kanavien tietojahan sieltä ei pyynnöstä annettu. Teostoraporttien perusteella ylpeyteni kasvoi entisestään, kävikin nimittäin ilmi, että kokonaismäärä eri kappaleita jotka Radio Rockilla viime vuoden aikana soitettiin, olikin kaksinkertainen aiempaan tietoon verrattuna.

Kokonaismäärä muuten noiden eri kappaleiden suhteen oli viime vuonna 6769. Joka päivä siis parikymmentä sellaista biisiä joita et ole koskaan aiemmin kanavalta kuullut…

Asian suhteen aktiivisia olivat sekä YleX että Yle ex3m kanavien musiikkipäälliköt. Kiitos siis sekä Tomille että Alexille aktiivisuudesta. Tsemiä jätkät, hyvää duunii!

Tomi muuten omassa viestissään ehdottaa että paras tapa vertailla kanavia on kuunnella ja analysoida niitä. Toi on aivan totta ja iloksemme olemme nousseiden kuuntelijalukujen myötä saaneet huomata monien kuuntelijoidenkin tehneen niin.

Erään pienlehden toimittaja oli taannoin yhteydessä. Hän halusi haastattelun ja kommentit tapauksesta jossa Heikelä-Linnanahde korporaatiossa oli referoitu erään miestenlehden sisältöä. Yhteyttä ottaneen toimittajan mielestä kyseinen ohjelmaosuus loukkasi sekä naista että tasa-arvoa. Hän oli aiemmin ollut yhteydessä sekä tasa-arvovaltuutettuun että Julkisen Sanan Neuvostoon joiden molempien alustava kanta oli ollut se, ettei tasa-arvoa tai journalismin sääntöjä oltu rikottu.

Vastasin sähköpostitse toimittajan kysymyksiin. Ohessa osa kysymyksistä ja vastauksista

Kysymys - Hyväksytäänkö tällainen sovinistinen (pornolehtien lukeminen etc) käyttäytyminen jatkossakin radiokanavan linjaan ?

Vastaus - Radio Rockin ohjelma on monipuolista ja sinällään mieluiten kokonaisuutena tarkasteltava asia. Yksittäisen ohjelmaosion tai spiikin irrottaminen kokonaisuudesta antaa helposti vääristyneen kuvan. Kyseisessä toimittajan tarkoittamassa esimerkissä juontajamme lukivat pornolehteä ja keskustelivat kuvassa olleesta vaginasta. kokonaisuutta tarkasteltaessa ohjelman kuuntelija voi havaita että vähintään yhtä usein kuin vaginasta, ohjelmassa puhutaan myös peniksestä. koemme että sekä vagina että penis ovat samanarvoisia ja olemassaolomme kannalta kiistattoman merkityksellisiä, siksi myös keskustelun aiheina olennaisia.

Kysymys - Miten voisit selittää asiaa sellaisesta näkökulmasta kuin, että medialla on valtaa vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin ja siten myös naisten asemaan ?

Vastaus - Median vaikutusvalta on kiistaton. Vaikuttamisen tavat ovat moninaiset. Toiset valitsevat tiekseen määrätietoisen ja selvän reitin jossa päämäärä, tavoitteet ja tavoitteen saavuttamisen keinot viestitään avoimesti. Toiset taas pyrkivät vaikuttamaan asioihin hienovaraisemmin sisältä päin. Radio Rock toimii jälkimmäisellä tavalla.

Olennaista ei ole siis se että joskus lähetyksessä puhutaan vaginasta. Tai autoista. Tai taloista. Olennaista on se että vaikka jokainen maailman yksittäisistä vaginoista (tai autoista, taloista…) on täydellisesti kunkin kantajansa päätäntävallan alaisuudessa, ei vaginan käsite kuitenkaan ole miehiltä suljettu. Jos se on olemassa, siitä pitää voida puhua.

Jos Radio Rock olisi juoma, se voisi olla hyvä viski. Juoma jonka nauttiminen vaatii ymmärrystä. Ekalla kerralla saattaa hieman poltella mutta aikaa myöden sen vivahteita oppii arvostamaan.

Kyseistä haastattelua ei koskaan julkaistu lehdessä.

Vuorokauden ajan on Radio Rock Starba –sivusto ollut auki ja reilusti yli sata bändiä on lähettänyt hengentuotteensa muiden kuunneltavaksi. Aika mainio startti. Siis sekä määrällisesti että myös laadullisesti. Eilen illalla koukutuin kuuntelemaan sivuille laitettuja biisejä, seuraava nappula painamalla sai aina seuraavan kuultavakseen ja vaikka rehellisyyden nimissä joistakin biiseistä halusi eroon aika nopeasti, niin joukossa oli niitäkin jotka halusi kuulla uudelleen varmistuakseen kyseisen kappaleen hyvyydestä.

Palaan vielä aiemman kirjoituksen kommentteihin jotka koskivat Radio Rockin soittamien biisien verraten suurta määrää.

On totta että osittainen selitys on iltaisin kuultavat erikoisohjelmat. Jokaisena arki-iltana kuullaan paljon sellaista musiikkia jota muuten ei radiosta kuule.

Osittainen selitys on viime vuonna läpisoitettu sadan albumin lista jonka myötä kanavalla soitettiin useita sellaisia biisejä joita ei radiosta muuten kuule.

Osittain listan suuruus selittyy Marcen Tripla-Tupla-Soolo –valinnoilla, niissä soitetaan usein kappaleita joita ei radiossa muuten kuule.

Launtaisaunassa Osku soittaa jonkin verran kappaleita joita ei radiossa muuten kuule.

Uuden Rockin Illassa Jone soittaa uusia kappaleita joita ei muuten radiossa kuule…tai joita ei ainakaan olla aikaisemmin radiossa kuultu.

Tämän lisäksi Radio Rock soittaa mielenkiintoisimmat uutuusalbumit kokonaisuudessaan läpi keskiyön ensisoittoina ja esittelee uutuuksia mm Rautaa vai Roskaa osiossa iltapäivisin.

Tässä siis perusteluja erityisesti nimimerkeille Zeipii, Toripoliisi ja Relax.

Jatkossakin Radio Rockin taajuudella tullaan soittamaan rohkeasti uutuusbiisejä, rohkeasti erikoisiakin biisejä ja Radio Rockin suurimmat sarjassa tuttujen bändien hieman harvinaisempaakin materiaalia. Lisäksi, Radio Rock Starban myötä kanavalle purjehtivat myös bändit jotka ovat vasta tiensä alussa (tai osa on kyllä niin paskaa että ehkä tiensä lopussa J )ja joista kukaan ei ole vielä kuullut mitään.

Radion musiikkikattausta voi ajatella seisovana pöytänä. Rajattomien vaihtoehtojen joukosta lautaselle mahtuu vain rajallinen määrä asioita joista osa on tuttua perunaosastoa jolla varmistetaan se että nälkä lähtee ja perustarve tyydyttyy. Osa lautaselle päätyvistä asioista on uusia makuelämyksiä joita ensimmäisellä kerralla kokeillaan varovaisesti ja maistellaan, josko tässä olisi ainesta tulevaksi suosikkiherkuksi.

Yhdellä kerralla yhteen suuhun mahtuu kuitenkin vain yksi haarukallinen.

ST

Huomenna tulemme tiedottamaan uudesta Radio Rock Stara –kuviosta jonka käynnistämme. Kyseessä on projekti jonka aikana etsimme bändin, toteamme sen hyvyyden, teemme levytyssopimuksen ja tuemme kyseisen bändin uran alkua.

Ennen vanhaan bändit tekivät levyn ja lähettivät sen levy-yhtiöön. Nykyään bändit avaavat myspace –sivun ja laittavat musiikkinsa sinne kuultavaksi. Levy-yhtiöt seuraavat millä sivuilla on suurin liikenne ja mahdollisesti nappaavat sieltä bändin talliinsa. Molemmissa tapauksissa seuraava askel on samankaltainen, levy-yhtiön edustaja kantaa uuden bändin sinkun radion musiikkipäätöksistä vastaavalle henkilölle. Tämä kyseinen henkilö tai mahdollisesti muutaman hengen raati kuuntelee kappaleen ja toteaa joko sen hyvyyden tai huonouden. Hyvyys tai huonous määritellään sen tiedon perusteella joka musiikkipäätöksistä vastaavalla on kanavan kuuntelijoiden musiikkimieltymyksistä.

Radio on edelleen ylivertainen media uuden musiikin tai bändin lanseeraamisessa. Siksi bändin uran alun kannalta on elintärkeää saada radiosoittoa musiikilleen. Mikäli musiikkipäätöksistä vastaavat tahot kokevat ettei levy-yhtiön edustajan tuoma musiikki ole kanavan kuuntelijoiden mieltymysten mukaista, se jää soittamattomana pöydän kulmalle. Useassa tapauksessa takana on jo tässä vaiheessa verta, hikeä, kyyneleitä, työtä ja rahaa jotka kaikki valuvat enemmän tai vähemmän hukkaan. Toki netti nykyään mahdollistaa varsinkin pienten alalajien ug suosion ja sitä kautta teoriassa avaa ovia myös laajempaan tunnettuuteen mutta isommat läpilyönnit vaativat aina taakseen radiosoittoa.

Radio Rock kokee että se tuntee oman yleisönsä paremmin kuin kukaan muu ja siksi osaa löytää suomalaisten bändien joukosta sen joka voisi olla seuraava menestyjä. Se bändi, johon me uskomme saa kanavamme tuen niin musiikinsoittamisen kuin sen markkinoinninkin suhteen. Tästä siis lisää vielä tämän viikon aikana ja koko homma starttaa maanantaina 2.3. osoitteessa radiorock.fi

Osa suomalaisista penkkiurheilijoista ottaa töistä vapaata suurten kisojen ajaksi. Se on mielestäni hieno merkki sitoutuneisuudesta. Ei kumppaniin, vaan lajiin. Itselleni ei tulisi mieleenkään. Ei niin etteikö urheilu kiinnostaisi. Toki se kiinnnostaa. Urheilu kiinnostaa jopa siinä määrin että tänäänkin oli pakko hetkeksi laskea hitsipilli pöydälle ja katsoa hiihtoa.

Toimistotyöpaikoilla, jollainen kai meidänkin toimitus on ainakin fyysiseltä ilmentymältään, parhaita jaksoja ovat ne jolloin telkkarista voi seurata urheilua keskellä päivää. Eihän kukaan esimies tohdi sanoa alaisilleen etteikö suomalaishiihtäjän kultamitalihiihtoa saisi seurata. Se, miten keskenään päivittäin töitä tekevät aikuiset miehet itkevät ja halaavat toisiaan siksi että eräs Aino-Kaisa hiihti tänään nopeammin kuin muut ja se että se kyseinen ainokaisa on Suomalainen, on arkipäivän osoitus siitä että vaikka toista väitetään niin kyllä oikeassa tilanteessa Suomalaisella miehellä on tunteet. Vieläpä sellaiset jotka se uskaltaa näyttää.

HEP!!!

Radio Rock on nyt suurempi ja suositumpi kuin koskaan! Eilen saimme tammikuun kuuntelumääristä kertovan raportin ja sen perusteella Radio Rock tavoitti tammikuussa enemmän kuuntelijoita kuin koskaan aiemmin. Fiilis on huipussaan, vähän ninkuin ois taas synttärit!!!

Suurin kiitos kuuluu tietysti kanavamme juontajille jotka ovat selkeästi maamme parhaat. Pienet kiitokset myös Metallicalle, Gunnareille, AC/DC:lle, Kotiteollisuudelle ja muille bändeille jotka ovat viimeisten kuukausien aikana tuottaneet maailmaan uutta, hyvää rockmusiikkia, radion tekemisessä myös tuo musiikkipuoli on aika olennainen asia…

Eilen ajoin pari tuntia autolla ja matkalla tutustuin Kotiteollisuuden Ukonhauta -levyyn. Viime yönähän tuo tänään kauppoihin ilmestynyt levy soitettiin kokonaisuudessaan Radio Rockilla ja loppuviikon aikana siihen tutustutaan biisi kerrallaan. Ensi tunnelmat tuotoksesta… No, kotiteollisuus kuulostaa tietysti tutulta. Levy on hyvä, osa biiseistä huutaa jo levyllä olemassaoloaan kesän festareilla. Selkeästi joukossa on pari sellaista biisiä jotka nousevat muiden yläpuolelle. Jokainen saa kuunnella itse läpi ja huomata mitkä ne ovat… ja veikkaan että aika moni levyn hankkiikin ja sen kuuntelee. Muutamassa biisissä meininki on melko brutaalia mutta parissa biisissä tulee sellainen olo kuin soittajat olisivat nelikymppisiä perheellisiä miehiä. Tähänhän Hynysen kommentti kuuluisi jotakuinkin näin: “no niihäm myö perkele ollaankii”. Joo, myönnetään.

Muistini mukaan Hynysen pahin painajainen on se että Kotiteollisuuden musiikki alkaisi soida Radio Novalla. Avoin kysymys Hynyselle: Jouni, joko pelottaa?

ST

Hynynen kommentoi sähköpostitse:

Jihaa! Johan yksi miun pahimmista painajaisista on toteutunut. Nimittäin se, että Mahtisanat soi käsittääkseni Radio Energyllä. Sen rinnalla Nova ei tunnu missään.

Sitä paitsi Novaa kuuntelevat aikuiset naiset. Niiltä voi saada piparia.

- jouni

Metallican tähdittämä Sonisphere -tapahtuma myi siis eilen loppun ja Marce heitti käytävällä ilmoille kysymyksen “mistä tulevat seuraavat stadionluokan bändit? Siinä vaiheessa (20v kuluttua) kun rollarit eivät enää jaksa ja Metallicakin alkaa olla viimeistään finaalissa. Onko tämän hetken bändeissä sellaisia jotka viiden tai kymmenen vuoden päästä voisivat myydä olympiastadionin (jos sitä ei ole silloin purettu) täyteen?

Totta on se ettei tulevien superbändien ennustaminen ole kovin helppoa. Pienemmässä, eli Suomen mittakaavassa asiaa pohditaan kuun lopussa ilmestyvässä City-lehdessä. Juhani Siren lähetti kyselyn jossa hän halusi selvittää mitkä kotimaiset bändit tulevat jatkossa perimään Nightwishin ja Eppu Normaalin paikan. Ei ollut helppo kysymys.

Marcen valistunut veikkaus oli että seuraava stadionbändi voisi olla Slipknot. Bändissähän on kaikki kohdallaan mutta stadionluokkaan siirtyminen vaatisi sen oman “black -albumin” tekemistä. Toisaalta, Stone Sour -projekti osoittaa että osaaminen on herroilla melko laaja-alaista.

Jos olemassaolevista bändeistä on vaikea löytää sitä seuraavaa suurta profiilinnostajaa, on se vähintään yhtä vaikeaa varmasti löytää niistä bändeistä jotka eivät vielä ole saavuttaneet minkäänlaista menestystä. Levy-yhtiöiden tehtävä ei varmastikaan ole helppo, demoja ja yhteydenottoja tulee luultavasti pilvin pimein ja jokaisella soittajalla on vakaa usko oman bändinsä paremmuudesta muihin verrattuna. Miten kaikesta tarjonnasta voi löytää ne timantit jotka tulevat menestymään, miten paljon pitää ymmärtää musiikista, miten paljon tulevista trendeistä? Völillä tulee sellainen olo että suomalaisissa levy-yhtiöissä keskitytään tarkkailemaan muiden tekemisiä, kun yksi artisti menestyy, muutkin haluavat samanlaisen. Tästä seurauksena hiekkalaatikon samoista leluista on leikkimässä useampi lapsi kuin mitä leluja on tarjolla. Ensimmäinen saa kunnian, parhaiten tehnyt menestyksen ja loput…no, kun idean kopiointi havaitaan, yleensä niille lopuille nauretaan. Vanhan sanonnan mukaan, “siinä vaiheessa kun taksikuskit neuvovat ostamaan osakkeita, ne kannattaa myydä” Sama pätee tässäkin. Se, minkä nelikymppinen markkinointipäällikkö tänään tiedostaa trendiksi tai ilmiöksi, oli sitä. Eilen.

Tervehdys!

Tämä tässä on ensimmäinen blogitekstini ikinä. Tähän saakka olen pärjännyt ilman. Taisteluni todellisuutta vastaan ilmenee myös facebook -vastaisuutenani. Tai sitten se, ettei minulla ole facebook profiilia on vain laiskuutta.

Viikonloppuna saimme juhlittua radiomme 2 vuotista taivalta. Parin vuoden ajan Radio Rock on siis ollut toiminnassa ja luonnollisesti se on juhlan paikka. Kuntelijamäärämme on koko kaksivuotisen taipaleen ajan ollut kasvussa ja sitä kautta tekeminen on ollut kovasti motivoivaa. Kiitos siitä kuuluu tietysti kaikille kuuntelijoillemme.

Viime viikolla “pääsimme” otsikoihin. Keskiviikkona studiossa vierailleet Hynynen ja Parkkonen saivat pienet rommit ja hiljainen uutisviikko tuotti tapauksesta lööppijutut torstaille. Pete pyysi anteeksi, Hynynen pyysi lisää rommia. Tällä viikolla tuskin vastaavanlaista tapahtuu…

Hetki sitten tuli muuten tieto että Sonisphere tapahtuman liput myytiin ennätysajassa loppuun. Metallica on kyseisen tapahtuman suurin nimi ja vaikka mestoilla on mm. Linkin Park ja Lamb Of God, lienee oikeutettua laskea Metallican myyneen lipuista vähintään kolme neljäsosaa. Näin ollen Metallican tämän kesän lipunmyyntisoldo suomessa on noin 65 000 lippua kun mukaan lasketaan kaksi hartwall areena keikkaa. Ei paha. Hyvä rockmusiiki on edelleen voimissaan. Ja erityisesti livenä. Radio Rockin Rock Klubista voi kesän aikana voittaa lippuja kesän parhaille keikoille, Metallica, AC/DC, Bruce ja kaikki muut mahdolliset, kannattaa siis liittyä!

ST