Stonetusta
Mielenkiinnolla odotan tulevaa viikonloppua ja Stonen Ruisrock keikkaa. Viimeksi näin yhtyeen 90-luvun alussa Laitilan Urheilutalolla, jolloin kävin kaatamassa vahingossa yhtyeen appelsiinikossut kitaralaukkujen päälle.
Tämähän on siinä mielessä erikoinen nuoruudenmuistelu, että yleensä näiden yhtyeiden uudelleen näkeminen tarkoittaa sitä, että lavalla heiluu nuoruuden ajoista reilusti lihonneet ja kaljuuntuneet yli kuusikymppiset äijät. Stonen kohdalla tässä suhteessa tapahtuu poikkeus, sillä miehet ovat vielä viriilien orien iässä. Tämän vuoksi toivon, että tuleva keikka potkisi kunnolla munille. Mikäli näen yhtyeen jäseniä, niin lupaan tarjota ne kaadetut appelsiinikossut nyt.
3.7.2009 mikko rissanen
jos radio rock soittaa päivästä toiseen samaa matskua,mitä te saatte siitä hyvästä?tuskin hyvän olon tunteen,koska ko.bändit on jo pinnalla.
onko tässä sama kuin vaaliraha kohussa,toiset maksaa ja kyypparit toimittaa juoman
en jaksa uskoa että sama matsku kiinnostaa niin paljon,koska meitä on varmaan aika paljon,jotka kuuntelee teitä töissä,koulussa jne.
henk koht.kuuntelen radio rockia 10h päivässä,niin alkaa vituttaa samat sahaukset.?
22.9.2009 Vesa
No aivan samaa ihmettelen kuin Mikkokin! Tuntuu, että joka HELVETIN kerta kun laitan Rockin päälle niin sieltä tulee Metallican CYANIDE!#?
Hiukan enemmän mielikuvitusta ja vaihtelua sinne levylautaselle toivoisin. Kyllä maailmassa rokkia riittää.
Kiitokset haluan sanoa Billy Talentin löytämisestä tänä vuonna! Sitä en muista ennen tätä vuotta koskaan Rockilta kuulleeni. Hyvä, että BT vihdoin soi =)